Britanniassa parlamentissa on olemassa ylähuone, jossa toimii mm. Richard Balfe. Richard Balfen mielestä nyt paljon uusitoitu Brexit on huono idea. Brexit haluaa siis erota Euroopan Unionista, niinkun he ovat tekemässäkin. Asiassa on silti paljon käänteitä, mikä tekee omasta mielestäni asiasta hankalan ymmärtää, mikä voi olla huono juttu myös itse Britannian asukkaille. Richard Balfe on yrittänyt luoda positiivista EU-kuvaa Britanniaan monen vuoden ajan, ja siksi hänestä on huono idea Britannialle lähteä EU:sta. Mielestäni EU:sta irtautuminen aiheuttaa vain hämminkiä joka asiassa. Enää ei voi matkustaa esteettömästi, vaan matkustamiseenkin tarvitsee passin, mitä ei ole ennen tarvinnut. Varmasti moni matkustaa Britanniaan aika useasti, ja tämä varmasti tulee aiheuttamaan vihaa ihmisissä. Britannia on myös yksi Suomen kauppakumppaneista, joten se on mielestäni ainakin huono juttu että kaupankäynnistä tulee hankalampaa. Se, että irtautumisen varjolla Brexitistä tulee nyt voimakkain puolue, on varmasti hyviä ja huonoja puolia. Mielestäni se on huono juttu, että nyt Britannialla alkaa ihan uusi aika, uudet toimintatavat ja uudet päättäjät. Tämä voi sekoittaa ihmisiä. Mutta, voi sillä olla hyviäkin puolia, että Britanniassa alkaa nyt uusi aika. Jää nähtäväksi, onko Brexit nyt hyvä vai huono asia Britannian, ja ehkä EU:nkin kannalta.
torstai, 14. marraskuu 2019
Brexit on huono idea
maanantai, 4. marraskuu 2019
Kuningatar ja brexit
https://yle.fi/uutiset/3-11018916
Uutinen kertoo Ison-Britannian kuningattaren pitämästä puheesta 14.10, jossa hän kertoi Britannian suunnitelmista Brexitin suhteen.
Kuningatar kertoi Britannian tekevän töitä vapaaseen kauppaan ja yhteistyöhön perustuvan kumppanuuden Euroopan Unionin kanssa eteen, mikä kuulostaa hienolta. Hän ei kuitenkaan lähtenyt syventelemään tai kertonut, miten tämä tullaan toteuttamaan.
Puheessa hän kertoi hallituksen kehittelevän maahanmuuttolakia, joka estää Euroopan Unionin sisäisen vapaan liikkumisen. Tilalle on tulossa pisteytykseen perustuva ja kaikille tasapuolinen maahanmuuttojärjestelmä. Tasapuolisuus on tietysti hyvästä, mutta tietämättömänä, millainen järjestelmä tulee olemaan, ei vielä voi tietää onko tämä hyvä vai huono muutos.
Kuningatar kertoi kuitenkin Euroopan Unionin kansalaisten, joiden elämä on Britanniassa, on luvallista jäädä, mikä on mielestäni järkevä päätös, ettei keneltäkään lähde kotia jalkojen alta.
Britannian ja Euroopan Unionin sopimusneuvottelut ovat käynnissä ja niillä on kiire. Mielestäni näin suurista asioista neuvottelu kiireen alla ei ole hyvä idea ja se saattaa johtaa hätiköityihin ratkaisuihin.
maanantai, 4. marraskuu 2019
Pullojen palautuksesta
Ilmastonmuutos on ihmisiä paljon puhuttava ilmiö. Sen tiimoilta on noussut puheenaiheeksi myös pullojen palauttaminen. Virpi Niemistö käsittelee pullojen palautusta uutisessaan “Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huonompi - “Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jogurttipurkeissa”” (Kaleva 13.10.2019). Uutisessa esille tulee etenkin EU:n tavoitteet muovipullojen kierrätyksen suhteen. Suomessa pullojen kierrätys on Euroopan mittakaavassa hyvällä mallilla ja EU:n tavoitteena on nostaa myöskin muut maat samalle tasolle.
Itse olen tyytyväinen, että EU on asettanut selkeät tavoitteet, joiden avulla esimerkiksi ilmastonmuutosta pystytään mahdollisesti hillitsemään. Tällaiset meille suomalaisille arkisilta tuntuvat toimet, kuten pullojen palautus on mielestäni tärkeää saada malliksi myös muihin maihin. Roskaamisen vähennyttyä paranee myös katukuva huomattavasti. Mielestäni isompien valtioiden pitäisi ottaa mallia esimerkiksi Suomesta ilmastonmuutosta koskevissa asioissa, sillä pelkästään Suomen kokoisen valtion ponnistelut ilmastonmuutosta vastaan eivät maailmanlaajuisesti tee huomattavaa vaikutusta.
maanantai, 4. marraskuu 2019
Suomessa pullot palautuvat kauppoihin
Virpi Niemistön uutisessa “Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huonompi- “Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin meillä olisi pantti jogurttipurkeissa” puhutaan pullojen kierrättämisestä ja sen tärkeydestä. Uutinen on julkaistu Kalevassa 13.10.2019.
Uutisen otsikossa mainitaankin se, ettei pullojenkierrättäminen ole todellakaan normaali käsite kaikkialla. Uutisessa kerrotaan, että kymmenen vuoden kuluttua 90 prosenttia muovipulloista pitää saada kaikissa jäsenmaissa talteen. Pulloja on pidetty osana muuta jätettä. Tämä lause tuo heti ajatuksia mieleen. Ilmastonmuutos on globaali ongelma ja siihen liittyen moni tietää muovin olevan haitaksi, miten muovipullojen kierrättäminen on voinutkaan olla vieras käsite. Kuitenkin tärkeää on saada se tutuksi. Uutisessa tälle 90 prosentin tavoitteen saavuttamiselle esitetään kaksi mallia: joko juuri pullopanttijärjestelmä tai tuottajavastuumalli.
Uutisessa kerrotaan kuinka esimerkiksi, Ranskassa puuttuva pullojenkeräysjärjestelmä näkyy teiden ja rautateiden varsilla. Tulee vain kysymyksiä mieleen, että mitä esimerkiksi juuri ranskalainen ajattelee, kun kävelee kaduilla ja näkee ympärillään muovipulloja. -Heitänkö omani sekaan? Pitäisikö kerätä nuo? Mitä voisin tehdä? On vaikea ymmärtää kuinka pullojenpalautus voi olla vielä joissain maissa kokonaan piilossa. Kuitenkin on muitakin asioita, jotka ovat pielessä, Suomessakin. Niitä pyritään korjaamaan, niin kuin pullojenpalautustakin. Ja se on tärkeää.
sunnuntai, 3. marraskuu 2019
Rajat vuotaa
Ylen julkaisemassa uutisessa 6.10.2019 “Turkin ja Kreikan raja vuotaa taas, Euroopan maat huolestuivat - “ Paine itäisellä Välimerellä on selkeästi kasvanut “ käsiteltiin sitä, kuinka pakolaisten suuri määrä on yllättänyt oikeastaan koko Eurooppaa etenkin EU:ta. Suurin osa pakolaisista on lähtöisin Afganistanista sekä Syyriasta muita maita lukuun ottamatta. Tämän pakolaisvyöryn ongelmana on ollut se, että kaikki pyrkivät Kreikkaan eikä Kreikan saarilla ole mahdollisuuksia huolehtia kaikista tulijoista.
Turkki on luvannut huolehtia tarkemmasta vartioinnista rajalla, mutta mitä on tapahtunut? Miksi rajat ovat vuotaneet ja miksei sitä ole huomattu tarpeeksi aikaisin? Tuntuu, että joka kerta kun pakolaisia pyrkii poikkeuksellisen paljon Eurooppaan, asia huomataan vasta sitten, kun sille ei voi enää tehdä mitään. Eikö tälle pitäisi tehdä jotain?
Mikäli tämän kaltainen “rajat auki” -ajatus jatkuu eikä siihen kiinnitetä tarpeeksi ajoissa huomiota voi olla, että Eurooppaan tulee taas runsas määrä pakolaisia niin kuin vuonna 2015. Tuskin kukaan meistä haluaa, että Eurooppa joutuu niin sanottuun kriisiin, vaikka tilanne olisi hyvin estettävissä.
