Uutinen kertoo Ison-Britannian kuningattaren pitämästä puheesta 14.10, jossa hän kertoi Britannian suunnitelmista Brexitin suhteen.
Kuningatar kertoi Britannian tekevän töitä vapaaseen kauppaan ja yhteistyöhön perustuvan kumppanuuden Euroopan Unionin kanssa eteen, mikä kuulostaa hienolta. Hän ei kuitenkaan lähtenyt syventelemään tai kertonut, miten tämä tullaan toteuttamaan.
Puheessa hän kertoi hallituksen kehittelevän maahanmuuttolakia, joka estää Euroopan Unionin sisäisen vapaan liikkumisen. Tilalle on tulossa pisteytykseen perustuva ja kaikille tasapuolinen maahanmuuttojärjestelmä. Tasapuolisuus on tietysti hyvästä, mutta tietämättömänä, millainen järjestelmä tulee olemaan, ei vielä voi tietää onko tämä hyvä vai huono muutos.
Kuningatar kertoi kuitenkin Euroopan Unionin kansalaisten, joiden elämä on Britanniassa, on luvallista jäädä, mikä on mielestäni järkevä päätös, ettei keneltäkään lähde kotia jalkojen alta.
Britannian ja Euroopan Unionin sopimusneuvottelut ovat käynnissä ja niillä on kiire. Mielestäni näin suurista asioista neuvottelu kiireen alla ei ole hyvä idea ja se saattaa johtaa hätiköityihin ratkaisuihin.
]]>
Ilmastonmuutos on ihmisiä paljon puhuttava ilmiö. Sen tiimoilta on noussut puheenaiheeksi myös pullojen palauttaminen. Virpi Niemistö käsittelee pullojen palautusta uutisessaan “Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huonompi - “Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jogurttipurkeissa”” (Kaleva 13.10.2019). Uutisessa esille tulee etenkin EU:n tavoitteet muovipullojen kierrätyksen suhteen. Suomessa pullojen kierrätys on Euroopan mittakaavassa hyvällä mallilla ja EU:n tavoitteena on nostaa myöskin muut maat samalle tasolle.
Itse olen tyytyväinen, että EU on asettanut selkeät tavoitteet, joiden avulla esimerkiksi ilmastonmuutosta pystytään mahdollisesti hillitsemään. Tällaiset meille suomalaisille arkisilta tuntuvat toimet, kuten pullojen palautus on mielestäni tärkeää saada malliksi myös muihin maihin. Roskaamisen vähennyttyä paranee myös katukuva huomattavasti. Mielestäni isompien valtioiden pitäisi ottaa mallia esimerkiksi Suomesta ilmastonmuutosta koskevissa asioissa, sillä pelkästään Suomen kokoisen valtion ponnistelut ilmastonmuutosta vastaan eivät maailmanlaajuisesti tee huomattavaa vaikutusta.
Uutisen otsikossa mainitaankin se, ettei pullojenkierrättäminen ole todellakaan normaali käsite kaikkialla. Uutisessa kerrotaan, että kymmenen vuoden kuluttua 90 prosenttia muovipulloista pitää saada kaikissa jäsenmaissa talteen. Pulloja on pidetty osana muuta jätettä. Tämä lause tuo heti ajatuksia mieleen. Ilmastonmuutos on globaali ongelma ja siihen liittyen moni tietää muovin olevan haitaksi, miten muovipullojen kierrättäminen on voinutkaan olla vieras käsite. Kuitenkin tärkeää on saada se tutuksi. Uutisessa tälle 90 prosentin tavoitteen saavuttamiselle esitetään kaksi mallia: joko juuri pullopanttijärjestelmä tai tuottajavastuumalli.
Uutisessa kerrotaan kuinka esimerkiksi, Ranskassa puuttuva pullojenkeräysjärjestelmä näkyy teiden ja rautateiden varsilla. Tulee vain kysymyksiä mieleen, että mitä esimerkiksi juuri ranskalainen ajattelee, kun kävelee kaduilla ja näkee ympärillään muovipulloja. -Heitänkö omani sekaan? Pitäisikö kerätä nuo? Mitä voisin tehdä? On vaikea ymmärtää kuinka pullojenpalautus voi olla vielä joissain maissa kokonaan piilossa. Kuitenkin on muitakin asioita, jotka ovat pielessä, Suomessakin. Niitä pyritään korjaamaan, niin kuin pullojenpalautustakin. Ja se on tärkeää.
]]>
Ylen julkaisemassa uutisessa 6.10.2019 “Turkin ja Kreikan raja vuotaa taas, Euroopan maat huolestuivat - “ Paine itäisellä Välimerellä on selkeästi kasvanut “ käsiteltiin sitä, kuinka pakolaisten suuri määrä on yllättänyt oikeastaan koko Eurooppaa etenkin EU:ta. Suurin osa pakolaisista on lähtöisin Afganistanista sekä Syyriasta muita maita lukuun ottamatta. Tämän pakolaisvyöryn ongelmana on ollut se, että kaikki pyrkivät Kreikkaan eikä Kreikan saarilla ole mahdollisuuksia huolehtia kaikista tulijoista.
Turkki on luvannut huolehtia tarkemmasta vartioinnista rajalla, mutta mitä on tapahtunut? Miksi rajat ovat vuotaneet ja miksei sitä ole huomattu tarpeeksi aikaisin? Tuntuu, että joka kerta kun pakolaisia pyrkii poikkeuksellisen paljon Eurooppaan, asia huomataan vasta sitten, kun sille ei voi enää tehdä mitään. Eikö tälle pitäisi tehdä jotain?
Mikäli tämän kaltainen “rajat auki” -ajatus jatkuu eikä siihen kiinnitetä tarpeeksi ajoissa huomiota voi olla, että Eurooppaan tulee taas runsas määrä pakolaisia niin kuin vuonna 2015. Tuskin kukaan meistä haluaa, että Eurooppa joutuu niin sanottuun kriisiin, vaikka tilanne olisi hyvin estettävissä.
”Britannian on määrä erota EU:sta lokakuun lopussa, jos lisäaikaa ei myönnetä, mutta Britannian valtiovarainministeri Sajid Javid sanoi BBC:lle, että tämä ei onnistu”, uutisessa lukee. Iso-Britannia on vuonna 2016 äänestänyt eroa EU:sta ja alkuperäisen ilmoituksen mukaan Iso-Britannian piti erota 29.3.2019.
Kohta on kuitenkin jo vuosi 2020 ja vieläkin lisäaikaa harkitaan. Kuinka paljon lykkäystä tarvitaan eroamaan EU:sta? Jos siitä on jo äänestetty, että halutaan ulos, niin miksi pitää vielä odotella?
Mielestäni koko hommassa tulisi olla selvä toimintasuunnitelma, eikä kierrellä ja jaaritella asiaa. Uutisen mukaan neuvottelussa Ranska oli samaa mieltä ja siksi äänesti pitkän kolmen kuukauden lykkäyksen sijasta lyhyttä lykkäystä. ”Britannian olisi Ranskan mielestä perusteltava hyvin, miksi se tarvitsisi pitkähköä lykkäystä”, uutisessa kerrotaan.
Linkki uutiseen: https://yle.fi/uutiset/3-11036500
]]>
Turkin hyökkäykset Syyriaan ovat olleet tapetilla. Pari viikkoa taaksepäin mistään muusta ei keskusteltu kuin siitä, kuinka Turkin hyökkäys oli hätiköity ratkaisu ja väärä suhtautuminen ääriliikkeiden torjuntaan. Esimerkiksi 12.10.2019 julkaistu MTV Uutisessa STT:n haastattelemat kansalaisjärjestöt haluavat EU:n tekevän enemmän pysäyttääkseen hyökkäykset. Mielestäni EU:n pitäisikin tehdä enemmän, ehkä jopa poistaa joitain oikeuksia Turkilta, jotta maa saataisiin hereille siitä, kuinka tarpeetonta väkivalta joskus on.
Turkin periaatteet Syyriaan hyökkäämisessä ovat ajatuksen tasolla hyvät, mutta toteutus on mennyt pieleen. Turkin pyrkimykset estää kurdialueiden synnyt Syyriassa eivät saisi perustua vain väkivaltaisiin hyökkäystaktiikoihin. Väkivalta ei myöskään näytä Turkilta oikeanlaista politiikkaa, kun maa haluaisi liittyä Euroopan Unioniin.
Turkki on itse kuitenkin sanonut tekevänsä Syyrian pakolaisille “turvavyöhykkeen”. Mitä tämä sitten itsessään tarkoittaa on vähän epäselvää.
Tällä hetkellä Turkin hyökkäykset ovat pysäytetty, mutta en usko siihen, ettei Turkki vielä pyrkisi tekemään muutosta radikaalien toimien myötä, vaikka kuinka harmillista se onkin.
Turkin ja EU:n välit ovat olleet vaakalaudalla jo jonkin aikaa Turkin tekemien hyökkäyksien vuoksi. Turkki on hyökännyt Koillis-Syyriaan “kurdikapinallisia” vastaan. Turkin tarkoituksena on myös järjestää Turkkiin tulleille syyrialaispakolaisille oleskelualue. Turkki pitää kurdilaisia heidän vihollisenaan ja haluaakin kurdisotilaat pois myös Syyrian rajalta.
Monet EU:maat ja myös EU:n ulkopuoliset maat ovat tyrmistyneitä Turkin hyökkäyksistä ja mielestäni ihan syystä. Turkki on NATO-maa ja on myös ollut potentiaalinen EU maa, mutta luultavammin ne unelmat romuuntuivat tässä. Turkin hyökkäykset ovat mielestäni itsekkäitä ja epäinhimillisiä, sillä Turkki tavoittelee niillä vain omaa etuaan. Kirsikkana kakun päällä Turkin presidentti on uhkaillut EU:ta uudella pakolaismassalla, jos EU kehtaisi käyttää termiä miehitys tapahtumista. EU on siis todellisen paineen alla.
Tämän Operaatio Rauhanlähteen lisäksi Turkkia on syytetty Kyproksen alueen kaasuporauksista, mitkä Turkki tietenkin kiistää. Nämä vain hankaloittavat asiaa ja ken tietää, jos Turkki on suunnitellut porauksia tarkoituksella tuomaan lisää painetta Euroopan Unionille. En olisi lainkaan yllättynyt, jos asia olisi näin. Tottakai Turkki tekee vielä, mitä itse haluaa, mutta EU-maaksi se ei tällä menolla pääse.
Tätä mieltä on myös nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, joka on kyllästynyt vallanpitäjien ja politiikkojen saamattomuuteen. Riikka Maukosen kirjoittamassa uutisessa “Greta Thunberg kieltäytyy vastaanottamasta Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkintoa” (Helsingin sanomat 29.10) kerrotaan, miten Thunberg, kuten uutisen otsikossakin lukee, kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua palkintoa ympäristöteoistaan. Thunbergia edustaneet Sofia ja Isabella Axelsson lähettävät voimakkaan viestin gaalassa kaikille maailman politiikoille: “Tämä on hieno kunnia. Mutta ilmastoliike ei tarvitse enää yhtään enempää palkintoja. Sen sijaan tarvitsemme poliitikkoja ja vallanpitäjiä, jotka kuuntelevat tämänhetkistä, saatavilla olevaa tutkimusta.”
Thunbergin kieltäytyminen palkinnosta oli juuri oikea päätös viestin välittämiseksi. Monet ihmiset vielä eivät täysin usko ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja heidän olisi korkea aika nähdä totuus. Tällainen toiminta herättää keskustelua ja antaa ilmastoaktivismille tarpeellista näkyvyyttä. Tarvitsemme juuri Thunbergin kaltaisia ihmisiä, jotka uskaltavat puhua vaikeasta totuudesta monien ihmisten tätä kavahtaessa.
Ilmastokriisin tuhoisimman voiman pysäyttämiseksi ihmiskunnan tulee ryhtyä ankarimpiin tekoihin, jotta ilmastosopimuksissa sovittuihin päämääriin vielä päästäisiin, ennen kuin on liian myöhäistä.
]]>