Suurelle osalle suomalaisista pullojen palauttaminen kauppaan tuntuu itsestäänselvyydeltä. Monissa EU:n maissa kuitenkaan vastaavaa palauttamista voidaan pitää outona, mikä käy ilmi Virpi Niemistön uutisessa “Suomessa palautuvat pullot kauppoihin, muualla tilanne on huonompi - “Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jogurttipurkeissa””. Uutisessaan Niemistö kertoo pullojen kierrätyksessä esiintyvistä eroista EU-maiden välillä, sekä miten EU pyrkii nostamaan kierrätysprosenttia asettamalla tavoitteita vuosille 2025 ja 2029. 

 

On hyvä, että EU on vihdoin asettanut selkeät tavoitteet, sillä kaikenlaisen pulloista tulevan roskan vähentäminen on tärkeää, sillä niin vältytään roskan itsessään aiheuttamilta haitoilta, mutta myös uusien pullojen valmistusmäärät putoavat. EU:n asettamat kierrätystavoitteet, 77% vuonna 2025 ja 90% vuonna 2029, ovat myöskin kohtalaisen realistisia. Uutisessa nimittäin kerrotaan, miten Suomessa yli 90 prosenttia pulloista palautuu nykyäänkin kauppaan. Viemällä esimerkiksi juuri suomalaista pullonkierrätysmallia eniten roskaaviin EU-maihin voisi saada aikaan hyvää tulosta. Omalla kohdalla ainakin pullojen heittely teiden varsille tai muualle ympäristöön tuntuu täysin turhalta, kun pienellä vaivalla voi käydä palauttamaan pullon kauppaan ja saada täten pieni korvaus siitä vaivasta.  

 

Vaikeinta asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa voikin olla roskaamaan tottuneiden ihmisten asenteiden muuttaminen. Uskon kuitenkin, että käyttämällä suomalaisen panttijärjestelmän tapaista ratkaisua kannustimena ja tarvittaessa säätämällä tiukempia lakeja roskaamista vastaan, voidaan EU:ssa saavuttaa asetetut tavoitteet ja täten vähentää luontoon ja ympäristöön päätyvän roskan määrää.