maanantai, 4. marraskuu 2019

Kuningatar ja brexit

https://yle.fi/uutiset/3-11018916

Uutinen kertoo Ison-Britannian kuningattaren pitämästä puheesta 14.10, jossa hän kertoi Britannian suunnitelmista Brexitin suhteen.

Kuningatar kertoi Britannian tekevän töitä vapaaseen kauppaan ja yhteistyöhön perustuvan kumppanuuden Euroopan Unionin kanssa eteen, mikä kuulostaa hienolta. Hän ei kuitenkaan lähtenyt syventelemään tai kertonut, miten tämä tullaan toteuttamaan.

Puheessa hän kertoi hallituksen kehittelevän maahanmuuttolakia, joka estää Euroopan Unionin sisäisen vapaan liikkumisen. Tilalle on tulossa pisteytykseen perustuva ja kaikille tasapuolinen maahanmuuttojärjestelmä. Tasapuolisuus on tietysti hyvästä, mutta tietämättömänä, millainen järjestelmä tulee olemaan, ei vielä voi tietää onko tämä hyvä vai huono muutos.

Kuningatar kertoi kuitenkin Euroopan Unionin kansalaisten, joiden elämä on Britanniassa, on luvallista jäädä, mikä on mielestäni järkevä päätös, ettei keneltäkään lähde kotia jalkojen alta.

Britannian ja Euroopan Unionin sopimusneuvottelut ovat käynnissä ja niillä on kiire. Mielestäni näin suurista asioista neuvottelu kiireen alla ei ole hyvä idea ja se saattaa johtaa hätiköityihin ratkaisuihin.

maanantai, 4. marraskuu 2019

Pullojen palautuksesta

 

Ilmastonmuutos on ihmisiä paljon puhuttava ilmiö. Sen tiimoilta on noussut puheenaiheeksi myös pullojen palauttaminen. Virpi Niemistö käsittelee pullojen palautusta uutisessaan “Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huonompi - “Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jogurttipurkeissa”” (Kaleva 13.10.2019). Uutisessa esille tulee etenkin EU:n tavoitteet muovipullojen kierrätyksen suhteen. Suomessa pullojen kierrätys on Euroopan mittakaavassa hyvällä mallilla ja EU:n tavoitteena on nostaa myöskin muut maat samalle tasolle.  

 

Itse olen tyytyväinen, että EU on asettanut selkeät tavoitteet, joiden avulla esimerkiksi ilmastonmuutosta pystytään mahdollisesti hillitsemään. Tällaiset meille suomalaisille arkisilta tuntuvat toimet, kuten pullojen palautus on mielestäni tärkeää saada malliksi myös muihin maihin. Roskaamisen vähennyttyä paranee myös katukuva huomattavasti. Mielestäni isompien valtioiden pitäisi ottaa mallia esimerkiksi Suomesta ilmastonmuutosta koskevissa asioissa, sillä pelkästään Suomen kokoisen valtion ponnistelut ilmastonmuutosta vastaan eivät maailmanlaajuisesti tee huomattavaa vaikutusta.  

 

maanantai, 4. marraskuu 2019

Suomessa pullot palautuvat kauppoihin

Virpi Niemistön uutisessa “Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huonompi- “Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin meillä olisi pantti jogurttipurkeissa” puhutaan pullojen kierrättämisestä ja sen tärkeydestä. Uutinen on julkaistu Kalevassa 13.10.2019.

Uutisen otsikossa mainitaankin se, ettei pullojenkierrättäminen ole todellakaan normaali käsite kaikkialla. Uutisessa kerrotaan, että kymmenen vuoden kuluttua 90 prosenttia muovipulloista pitää saada kaikissa jäsenmaissa talteen. Pulloja on pidetty osana muuta jätettä. Tämä lause tuo heti ajatuksia mieleen. Ilmastonmuutos on globaali ongelma ja siihen liittyen moni tietää muovin olevan haitaksi, miten muovipullojen kierrättäminen on voinutkaan olla vieras käsite. Kuitenkin tärkeää on saada se tutuksi. Uutisessa tälle 90 prosentin tavoitteen saavuttamiselle esitetään kaksi mallia: joko juuri pullopanttijärjestelmä tai tuottajavastuumalli.

Uutisessa kerrotaan kuinka esimerkiksi, Ranskassa puuttuva pullojenkeräysjärjestelmä näkyy teiden ja rautateiden varsilla. Tulee vain kysymyksiä mieleen, että mitä esimerkiksi juuri ranskalainen ajattelee, kun kävelee kaduilla ja näkee ympärillään muovipulloja. -Heitänkö omani sekaan? Pitäisikö kerätä nuo? Mitä voisin tehdä? On vaikea ymmärtää kuinka pullojenpalautus voi olla vielä joissain maissa kokonaan piilossa. Kuitenkin on muitakin asioita, jotka ovat pielessä, Suomessakin. Niitä pyritään korjaamaan, niin kuin pullojenpalautustakin. Ja se on tärkeää.

sunnuntai, 3. marraskuu 2019

Rajat vuotaa

 

Ylen julkaisemassa uutisessa 6.10.2019 “Turkin ja Kreikan raja vuotaa taas, Euroopan maat huolestuivat - “ Paine itäisellä Välimerellä on selkeästi kasvanut “ käsiteltiin sitä, kuinka pakolaisten suuri määrä on yllättänyt oikeastaan koko Eurooppaa etenkin EU:ta. Suurin osa pakolaisista on lähtöisin Afganistanista sekä Syyriasta muita maita lukuun ottamatta. Tämän pakolaisvyöryn ongelmana on ollut se, että kaikki pyrkivät Kreikkaan eikä Kreikan saarilla ole mahdollisuuksia huolehtia kaikista tulijoista.  

 

Turkki on luvannut huolehtia tarkemmasta vartioinnista rajalla, mutta mitä on tapahtunut? Miksi rajat ovat vuotaneet ja miksei sitä ole huomattu tarpeeksi aikaisin? Tuntuu, että joka kerta kun pakolaisia pyrkii poikkeuksellisen paljon Eurooppaan, asia huomataan vasta sitten, kun sille ei voi enää tehdä mitään. Eikö tälle pitäisi tehdä jotain?  

 

Mikäli tämän kaltainen “rajat auki” -ajatus jatkuu eikä siihen kiinnitetä tarpeeksi ajoissa huomiota voi olla, että Eurooppaan tulee taas runsas määrä pakolaisia niin kuin vuonna 2015. Tuskin kukaan meistä haluaa, että Eurooppa joutuu niin sanottuun kriisiin, vaikka tilanne olisi hyvin estettävissä.  

 

https://yle.fi/uutiset/3-11007624

sunnuntai, 3. marraskuu 2019

Vieläkö odotamme päätöstä?

Yle.fi uutisiin 25.10 julkaistussa uutisessa ”EU on valmis myöntämään Britannialle lisäaikaa brexitissä – päätös uudesta aikarajasta venyy kuitenkin ensi viikolle” puhutaan jälleen lisäajan antamisesta Iso-Britannialle.

”Britannian on määrä erota EU:sta lokakuun lopussa, jos lisäaikaa ei myönnetä, mutta Britannian valtiovarainministeri Sajid Javid sanoi BBC:lle, että tämä ei onnistu”, uutisessa lukee. Iso-Britannia on vuonna 2016 äänestänyt eroa EU:sta ja alkuperäisen ilmoituksen mukaan Iso-Britannian piti erota 29.3.2019.

Kohta on kuitenkin jo vuosi 2020 ja vieläkin lisäaikaa harkitaan. Kuinka paljon lykkäystä tarvitaan eroamaan EU:sta? Jos siitä on jo äänestetty, että halutaan ulos, niin miksi pitää vielä odotella?

Mielestäni koko hommassa tulisi olla selvä toimintasuunnitelma, eikä kierrellä ja jaaritella asiaa. Uutisen mukaan neuvottelussa Ranska oli samaa mieltä ja siksi äänesti pitkän kolmen kuukauden lykkäyksen sijasta lyhyttä lykkäystä. ”Britannian olisi Ranskan mielestä perusteltava hyvin, miksi se tarvitsisi pitkähköä lykkäystä”, uutisessa kerrotaan.

 

Linkki uutiseen: https://yle.fi/uutiset/3-11036500